Ranta leviää pitkälle horisonttiin. Tässä ajassa muotia on meneminen ja melkeinpä ääretön avaruus ja ajatukset. Samaan aikaan yhä vain lisääntyvät tyrannit pyrkivät pystyttämään esteitä, tarkastuspisteitä ja raameja ajattelulle. Kulttuuri ei kuitenkaan taivu, vaan korkeitaan kulmat antaa hieman periksi. Muoti samoin elää omaa elämäänsä, antaa uudelle tilaa kehittyä ja asettuu usein vastahankaan olemassaolevien ja vakiintuneiden tapojen tai tyylien kanssa.

Tämä ilta on tanssimista varten, onhan lomia jo ansaittu ja ihmiset innoissaan. Ihmetystä on ihmisten silmillä enemmän kuin pelkoa. Nyt on muodissa meneminen ja mukavakin oleminen. Rannalle on rakennettu lavoja ja kapakoitakin, missä ihmisten on helppo olla ja istua. Tutustua toisiinsa, hymyillä ja heittää huulta ja sanoja. Ajan henki ja muoti on menemistä ja mielikuvia. Tässä ajassa nousee toteemeita ja uusia symboleita niin rannalle kuin sisämaahankin.

Välimerellä talvi on sateinen ja tuultakin riittää, mutta rannat kutsuu ja houkuttelee ihmistä luokseen yksi toisensa perään. Joku tulee pistämään muodikkaasti nenänsä kohti ulappaa, haistelemaan miltä aava meri tuoksuu, ottamaan osansa ja kertomaan merelle että miltä maan päällä elämä maistuu. Ranta syleilee merta, pitää kuohut aisoissa ja antaa välillä vähän pärskyjenkin pärskyä.

Tänä iltana pieniä vihreitä miehiä kerääntyy rannalle olemaan. Liikkuvat ryhmässä kuin muurahaiset, kulkevat sinne tänne. Nykyajan rantamuoti on täynnä mystisiäkin teemoja.